Miljoonakoira Mumbaista

Nyt se on nähty. Slumdog Millionaire. Kliseinen, ennalta-arvattava ja aiheensa puolesta sopimattoman positiivis-luonteinen. Suurenmoinen elokuvahelmi.

Slumdogia on syytetty naiivista suhtautumisesta rakkaustarinaansa. Jos kyseessä olisi suuremman profiilin tekijäjoukko, voisi homma haiskahtaakin. Mutta miten saattaa antaa ainoatakaan poikkirisua näin vilpittömälle elokuvanteolle? He kuvasivat tämän digivideokameroilla, minimaalisella kuvausryhmällä. Erinäiset otokset saivat minut totisesti liikuttumaan. Niin paljon niin vähällä.

Se rakkaustarina. Ihanan perinteikästä rakkautta ensi silmäyksellä. Perinteikästä vai kulunutta? Kaikessa on kysymys tavasta, ei niinkään aiheesta. Vaikka tapahtumat sijoittuvat slummeihin, keskittyvät henkilöt mahdollisuuksiinsa, eivät siihen, mitä heillä jo on. Olosuhteet leipovat toisista opportunisteja, toisista optimisteja. Jamal kadottaa rakkaansa ja yrittää veljensä kanssa elättää itsensä niillä vähillä vaihtoehdoilla, mitä on. Lähinnä rikollisilla. Huomioitavaa onkin, miten samoista taustoista tulevat veljekset muuttuvat toistensa vastakohdiksi. Toista ajaa raha, toista se oikea.

Ihailtavaa on ohjaaja Danny Boylen valitsema näkökulma slummeihin. Olisi suorastaan helppoa näyttää kaikki se oletettu saastaisuus, moraalittomuus ja väkivalta. Elokuva ei keskity tähän ääripäähän, vaan osoittaa, että kaikkein köyhimpienkin joukossa vallitsee inhimillistä lämpöä ja välittämistä. Ajoittain kuvaus on jopa kevyttä, humoristista. Ottakaamme klassikoksi syntynyt paskahuussikohtaus. Ilman minkäänlaista epäkunnioitusta kohtaus saa absurdiudessaan aikaan suunnatonta riemua. Tämä kaikki tekee Slumdogista huomattavasti monisyisemmän kertomuksen.

Loistavan musiikin takana on A.R. Rahman. Hänen raikas scorensa seikoittaa onnistuneesti perinteistä Bollywood-iloittelua, teknoa ja r'n'b:tä. Musiikilliset valinnat ovat Hollywood-standardissa yllättäviä: kohtauksissa, joissa odottaisi suureellista "AAAAHH"-kuoroa, jytää ponnekas sekasikiöpauke.

Slumdog on auttamattoman ennalta-arvattava. Lopetuksen tietää yleisön jokainen pulipelle, mutta sillä ei ole merkitystä. Jamalin kiehtova tarina saa huokaisemaan onnesta, kun loppukliimaksin jännite viimein laukaistaan. Kerrankin klise löytää paikkansa.

4½/5